Kuten moni teistä varmasti jo tietää, lähdin itsekin vaihtoon kymmeneksi kuukaudeksi, eli lukuvuodeksi (elokuu 2013-kesäkuu 2014) monien unelmamaahan, eli Yhdysvaltoihin. Lähtiessäni olin juuri täyttänyt 17 vuotta ja olin semmonen ihan perus teinityttö. Enkun numero oli kasi, enkä ollut mitenkään erikoisen ulospäinsuuntautunut. En ollut ujokaan silloin, mutta vaihtovuoden aikana mun itsevarmuus ja sosiaalisuus nousi tosi paljon entisestään.
Pian monet alkavat varmasti pohtimaan, että lähtiskö vaihtoon ja monet alkavat pian myös hakea tietoa eri vaihtojärjestöistä sun muista. Sen takia haluan kertoa teille mun omista kokemuksista. Googlettamalla löytyy monia eri järjestöjä, mm. Rotary, AFS ja YFU, mutta itse lähdin vaihtoon Exploriuksen kautta, eikä mulla oo heistä mitään pahaa sanottavaa. Haluan vielä mainita, ettei tää oo sponsoroitu postaus, vaan omasta halusta kirjoittelen tätä teille.
Mikä on vaihtovuosi? Itse lähdin vaihtoon lukion ekan vuoden jälkeen ja se onkin yleisin aika lähteä. Myös heti ysin, eli yläasteen jälkeen ja lukion toisenkin vuoden jälkeen voi lähteä. Maavaihtoehtoja löytyy monia, mm. Yhdysvallat, Australia, Espanja, Brasilia, Etelä-Afrikka, Thaimaa - periaattessa voit lähteä melkein minne vaan. Vaihtoon lähdetään järjestön kautta. Vastassa on haastattelu ja hyväksymisen jälkeen kauhea paperisota, mutta siitä kyllä selviää, jos vaan löytyy halua! Vaihtoon lähdetään useimmiten lukuvuodeksi, mutta myös puoleksi vuodeksi voi lähteä. Suosittelen kuitenkin koko lukuvuoden mittaista vaihtoa, koska se vaihtovuoden toinen puolisko on sitä parasta aikaa! Se vaihtoaika vietetään isäntäperheessä, joka valitsee sut. Kohdemaassa on vastaanottava järjestö ja aluevalvoja, jotka myös he pitävät huolta siitä, että vaihtarilla on asiat ok. Käyt paikallista high schoolia ja elät periaatteessa normaalin teinin elämää, mutta uudessa paikassa ja uuden kulttuurin keskellä.
Miks vaihtoon? Vaihtovuosi oli elämäni paras vuosi tähän asti. Ja ei, mun elämä nyt ei oo huonoa, ei todellakaan. Vaihtovuosi antaa niin paljon, etkä taatusti koe yhtä paljon samassa ajassa koti-Suomessa. Vaihtovuoden aikana kokee, näkee ja oppii ihan hemmetin paljon kaikkea uutta ja samalla itsenäistyy tosi paljon. Sain toisen kodin ja toisen perheen, jonka luokse voin palata milloin vaan. Sain ihania ystäviä, joitten kanssa oon vieläkin silloin tällöin yhteyksissä. Rakastuin Utahiin, mutta samalla opin arvostamaan koti-Suomea. Mä elin elämääni täysillä ja lähdin mukaan kaikkeen, enkä kadu yhtään sekunttia tai senttiä, joka vaihtoon uppos.
Jos sua edes yhtään kiinnostaa vaihtoon lähteminen, LÄHDE. Monet mun kaverit ja luokkaiset sanoi silloin, kun olin itse hakemassa vaihtoon, että hekin haluaisivat lähteä, mutta eivät uskaltaisi. Oo sä se, joka uskaltaa. Vaihtovuosi ei todellakaan oo helpoin vuosi ja tiedän, että monella tulee esimerkiksi kauhea koti-ikävä ja kulttuurishokki, joka kestää monta kuukautta. Jollakin voi olla vaikeaa löytää sopivaa kaveriporukkaa ja jotkut eivät yksinkertaisesti tule toimeen isäntäperheen kanssa. Tiedoksi vaan, että sitä isäntäperhettä voi vaihtaa, jos siltä tuntuu. Lähde mukaan harrastuksiin, ihan vaan sen takia, että siellä tapaa uusia ihmisiä ja sieltä voi löytyä just niitä elämänpituisia kaverisuhteita.
Vaihtovuosi on semmonen once in a lifestime -juttu. Jokainen vaihtovuosi on erilainen, mutta varmaa on se, että jotain uutta siellä kokee ja oppii. Mulle vaihtovuosi oli paras vuosi ja nyt kyllä varmasti kaduttais, jos en olis lähtenyt. Vaihtovuoden aikana pidin blogia, jota voitte lukea täällä. Sieltä löytyy lisää juttua mm. hakuprosessista, Exploriuksesta, mun vaihtariarjesta, Yhdysvalloista, Utahista sun muusta. Jos on kysyttävää, kysykää ihmeessä! :-)
Psst, lue myös nämä...
Haha, mä hetken hieroin silmiäni kun näin feedissä Delicate Archin... :-D
VastaaPoistaVaihtovuosi on kieltämättä ihan once in a lifetime, omista vaihtariajoista alkaa olla jo ihan vaan "muutama" vuosi aikaa... Ehdottomasti yritän saada tupattua omaakin muksua kokeilemaan ja ihmettelemään maailmaa omillaan, minne ikinä vaan sitten haluaakaan lähteä. :)
Se on kyllä upea näky, ihan niinku jostain satumaasta! :-D Totta! No niitä muistoja ja elämyksiä ei ihan heti unohda. Kyllä mäkin sitten joskus tulevaisuudessa yritän saada omat lapset lähtemään maailmalle näkemään uusia juttuja, niin mahtavaa ja opettavaista se on! :)
PoistaAh! Mua on jäänyt jonnin verran harmittamaan, etten tehnyt vaihtoa lukioaikana.. Sillon vaan aattelin, että en halua keskeyttää lukio-opintoja, vaan haluan vetää ne nopeasti pois alta, että pääsen jatkamaan eteenpäin. Jälkikäteen mietityttää, että mihin sitä nyt niin kiire muka oli, haha :D Onneksi vaihdon voi tehdä korkeakoulussakin ja mä aion ehdottomasti lähteä vaihtoon yliopistosta, kunhan ennätän! :)
VastaaPoistahttp://unelmannuppuja.blogspot.fi
Uskon, että aika monia hieman harmittaa se, mutta ainahan voi muuten lähteä reissailemaan, vaikkei se nyt sama asia ookkaan. Monet tosiaan miettii liikaa tota ''luokalle jäämistä'', kun ei valmistu samaan aikaan, kun muut luokkakaverit. Mä kyllä tosiaan viihdyin melkein paremmin tällä luokalla uusien tyyppien kanssa, joten vaihtoon lähteminen ei kyllä kaduta yhtään. Ja totta, korkeakoulustakin voi yhtä hyvin lähteä! Upea kokemus sekin varmasti on! :-D
PoistaVau, mä haaveilin joskus junnuna kun harrastin cheerleadingia, että kuinka siistiä olisikaan päästä jenkkilään kokeilemaan lajia! :-D
VastaaPoistaHaha, jep, luulisin kyllä että cheer on ihan erilaista täällä verrattuna Jenkkeihin! Siellä perjantai-illat vietettiinkin usein koulun jenkkifutisjoukkuetta cheeraamassa :--D
Poista